Factoring ja laskurahoitus liittyvät molemmat myyntisaatavien rahoittamiseen: yritys saa rahat myyntilaskuista nopeammin kuin odottamalla asiakkaan maksuaikaa. Termejä käytetään osin päällekkäin, mikä hämmentää. Olennaista on ymmärtää, mistä maksetaan, kuka kantaa luottotappioriskin ja milloin tällainen rahoitus on hyödyllinen.
Termien selvennys
Molemmat termit kuvaavat myyntisaatavarahoitusta, jota kutsutaan kansainvälisesti nimellä invoice finance. Käytännössä ”laskurahoitus” on yleistermi, joka kattaa erilaisia tapoja saada rahoitusta myyntilaskuja vastaan. ”Factoring” viittaa usein järjestelyyn, jossa laskusaatavat siirretään rahoittajalle ja tähän voi liittyä myös laskujen hallinnointi ja perintä.
Koska palveluntarjoajat käyttävät termejä eri tavoin, ratkaisevaa ei ole nimi vaan sopimuksen sisältö: siirretäänkö saatava rahoittajalle, kuka hoitaa perinnän ja kuka kantaa riskin, jos asiakas ei maksa.
Miten laskurahoitus toimii
Perusidea on suoraviivainen: yritys myy tuotteen tai palvelun ja lähettää laskun, jossa on maksuaika. Sen sijaan, että yritys odottaisi asiakkaan maksua, se saa rahoittajalta ennakon laskun arvosta. Kun asiakas lopulta maksaa, järjestely selvitetään rahoittajan kanssa sopimuksen mukaisesti.
Näin yrityksen kassavirta nopeutuu, mikä on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun asiakkaiden maksuajat ovat pitkiä mutta yrityksen omat menot juoksevat tasaisesti.
Regressillinen ja regressitön — kuka kantaa riskin
Keskeinen ero eri järjestelyjen välillä on luottotappioriskin jakautuminen.
- Regressillisessä (recourse) rahoituksessa luottotappioriski jää yritykselle: jos asiakas ei maksa, yritys vastaa saatavasta.
- Regressittömässä (non-recourse) rahoituksessa rahoittaja kantaa asiakkaan maksukyvyttömyysriskin sovituin ehdoin.
- Riskin siirto rahoittajalle näkyy tyypillisesti hinnoittelussa.
- Perintä ja laskujen hallinnointi voivat kuulua palveluun tai jäädä yritykselle sopimuksesta riippuen.
Milloin laskurahoitus sopii
- Yrityksellä on B2B-myyntiä ja laskutus tapahtuu maksuajalla.
- Pitkät maksuajat sitovat käyttöpääomaa ja hidastavat kassavirtaa.
- Kasvu edellyttää, että rahat saadaan kiertoon nopeammin.
- Yritys haluaa tasata kausivaihtelua ilman jatkuvaa lisälainaa.
Kustannukset ja mitä tarkistaa
Laskurahoituksen hinta muodostuu yleensä rahoitus- ja palvelukuluista, joiden rakenne vaihtelee tarjoajittain. Koska hinnoittelutavat eroavat, kannattaa selvittää kokonaiskustannus suhteessa saatuun rahoitukseen ja verrata sitä muihin käyttöpääoman lähteisiin. Lopulliset ehdot ja hinnasto tulevat aina palveluntarjoajalta.
Usein kysytyt kysymykset
Factoring vai laskurahoitus — mikä ero — UKK
Onko factoring ja laskurahoitus sama asia?
Ne tarkoittavat molemmat myyntisaatavien rahoitusta ja menevät arkikielessä helposti sekaisin. Factoring viittaa usein järjestelyyn, jossa saatavat siirretään rahoittajalle ja mukana voi olla perintä. Ratkaisevaa on sopimuksen sisältö, ei termi.
Kuka kantaa riskin, jos asiakas ei maksa laskua?
Se riippuu siitä, onko rahoitus regressillinen vai regressitön. Regressillisessä riski jää yritykselle, regressittömässä rahoittaja kantaa asiakkaan maksukyvyttömyysriskin sovituin ehdoin. Tämä vaikuttaa myös hintaan.
Sopiiko laskurahoitus kuluttajakaupalle?
Myyntisaatavien rahoitus liittyy tyypillisesti yritysten väliseen (B2B) laskutukseen maksuajalla. Soveltuvuus kuluttajakaupassa riippuu palveluntarjoajan ehdoista, jotka kannattaa tarkistaa suoraan tarjoajalta.
Vertaile palveluita